Hyvää
uutta vuotta 2014 kaikille! Tänä vuonna en aloittanut lukemistani kirjallisin lupauksin
vaan aloitan suoraan blogaamalla kahdesta viimeisestä vuonna 2013 lukemastani
kirjasta.
Pasi Ilmari Jääskeläisen
Harjukaupungin salakäytävät on paras
suomalainen vuonna 2013 lukemani romaani. Teoksen maaginen realismi uppoaa
minuun täysin, ja minulla oli onni päästä keskustelemaan kirjasta lukupiirini
kanssa. Puolet inhosi, osa rakasti ja muutama oli pihalla mutta positiivisella
asenteella.
Olli pakotti ajatuksensa pois
remonttiasioista ja huomasi pohtivansa, että jos Herra kerran otti
kaikenlaista, oliko tämä ehkä ottanut myös kaikki hänen kadottamansa
sateenvarjot.
Harjukaupungin salakäytävät
on romaani kirjoista, elokuvista ja muistojen vaikutuksesta ihmisten elämään.
Päähenkilö, kustantaja ja kirkkovaltuutettu Olli Suominen elää tasaisen
arvokasta elämää kulissit kunnossa. Kirjamaailma järkkyy Elokuvallisesta
elämäntaito-oppaasta, uudesta teoksesta joka nousee valtavaksi
myyntimenestykseksi. Uusi bestseller-kirjailija on Ollin nuoruudessa tuntema
Kerttu Kara, ja tämä yhteys on vasta ensimmäinen kivi joka aiheuttaa laineita
Suomisen Ollin elämän rauhallisen lammen pintaan.
Tässä
kirjassa on kaksi erilaista loppua. Luin punaisen heti saatuani teoksen (sinisellä
lopulla) luettua, ja pidän niistä molemmista koska molemmat ovat omalla
tavallaan erilaisia mutta täydellisiä elokuvallisia lopetuksia. Kirja myös
muutti pysyvästi suhdettani Enid Blytonin Viisikoihin..
Tämä
romaani sisältää
Mustavalkoisen
spanielin
Talven
kylmyyttä uhkuvat kiviportaat
Merenneitoja
Harjukaupungin
salakäytävät Atena-kustantamon sivulla.
-------
Hytti
nro 6
Rosa Liksomin Hytti nro 6
on ensimmäinen lukemani Finlandia-palkittu kirja. Juna puksuttaa Moskovasta
kohti Ulan Batoria, kyydissään tyttö ja hänen hyttitoverinaan juoppo
venäläismies. Tyttö muistelee aikaansa Moskovassa ja tuntemiaan ihmisiä, mies
juo, kertoo tarinoita työ- ja vankilavuosiltaan ja vie tyttöä mukaansa tutustumaan
pysähdyskaupunkeihin. Junasta ei pääse pois mutta sillä pääsee eteenpäin.
Pitkä ja tanakka ylijunailija
asetti pillin huulilleen ja vihelsi pitkään. Pian veturi ulvahti kolme kertaa
ja juna jyrähti liikkeelle. Veturin pyörät iskivät kipinöitä kiskoista,
beigessä muovisissa kovaäänisissä raikui hilpeän karkea Htsatarjanin
Miekkatanssi.
Pidän
Rosa Liksomin tyylistä, sen konkreettisuudesta ja kuinka hänen kirjoittamansa asiat
on helppo kuvitella ja nähdä edessään. Venäjä ei kiehdo minua, mutta lievää vastenmielisyyttä
virtsaa lainehtivaa vessaa ja epämääräisesti käyttäytyvää miestä kohtaa tuntien
luin hytistä numero kuusi. Hämmentävä kirja, pidin siitä ja olen hyvin
tyytyväinen että luin sen mutta samalla en pitänyt siitä niin että
suosittelisin sitä kenellekään luettavaksi.
Tästä
junaromaanista löytyy
Sipulia
ja tsajua
Ikkunasta
vilahtava saastunut, sairas metsä
Lentävä
hirvi
Pasi
Ilmari Jääskeläinen. Harjukaupungin salakäytävät. 2010. Atena. 372 s.
Rosa
Liksom. hytti nro 6. 2011. Wsoy. 189 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti