Konsertti oli tavanomainen menestys. Hän
oli tullut tunnetuksi siitä, ettei hän koskaan alittanut tasoaan. Hän oli
takuuvarma aina. Hän ei sairastellut, ei saanut hysteerisiä kohtauksia eikä
peruuttanut esiintymisiään viime hetkellä ahdistukohtauksen vuoksi.
Maa on kokoelma Rosa Liksomin novelleja, joissa kaikissa
on luopuva ja surumielinen tunnelma. Osa novelleista on toivekkaita, toiset
vaan synkkiä tai olemukseltaan loputtoman muhjuisen harmaaseen haipuvia. Jokainen
novelleista on kuitenkin koruttoman koskettava ja ymmärrettävä. Liksomin kieli on rikasta ja kuvailevaa, kielikuvat
eivät jää hämäriksi vaan ne saa pureskeltua lukemisen lomassa.
Pakkanen polttaa ikkunattomia
elementtirakennuksia, kaarihalleja, tehdasrakennuksia ja kylmiä varastotiloja.
Luin
Liksomin novelleja yhden kokoelmallisen verran lukioikäisenä. En muista
kokoelman nimeä, mutta mukana oli novelli jossa ei käytetty välimerkkejä sekä
novelli hyvin maanpuolustustahtoisesta lapsesta. Novellit jytisivät mielessäni kun
minulle valkeni, että novellit ovat jalo kirjallisuuden laji. Ja näistä
novelleista tulee täyteen jo pari nautittuaan.
Tästä
kokoelmasta löytyy:
Nainen,
kylä, kartano, kaupunki
Veneessä
makaava pariskunta
Ikävä
äiti
Teoksen esittelykirjailijan kotisivulla.
Rosa
Liksom. Maa. 2006. Wsoy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti