sunnuntai 14. elokuuta 2011

Anja Snellman: Lemmikkaupan tytöt


Tässä kirjassa mentiinkin sitten niihin prostituution rumiin puoliin, alaikäisiä, hyväksikäyttöä, päihdekäyttöä.. Kirjan otin mukaani, koska muistin tämän ilmestymisensä aikaan herättäneen keskustelua, aihetta vaan en muistanut.

Mutta silti. Joku neljätoistavuotias tyttö tulee kauppaan paijailemaan marsuja ja gerbiilejä ja parin kuukauden kuluttua hän tekee täyttä päätä takahuonehommia ja kahden kuukauden kuluttua kiertää Sleep Assault Young Pets –nettisivustoilla, hänellä on päässään punainen kiharainen peruukki ja hänen nimensä on Poppy tai Rosy tai Candy Toy.

Keskistelua Lemmikkikaupan tytöt varmasti herättikin, nuorista jotka ovat valmiita myymään itseään rahan vuoksi, vanhemmista jotka eivät huomaa mitä lapsensa tekevät ja hyväksikäytöstä sekä prostituutiosta yleensä. Kaikki kirjan henkilöt ovat hyväksikäyttäjiä tai heitä hyväksikäytetään tavalla tai toisella, ja huumeet tasoittavat epämiellyttävät ajatukset.

Kaunokirjallisena teoksena kirja ei minulle maistunut. Henkilöhahmot olivat kaikki joko yhdentekeviä tai epämiellyttäviä, poikkeuksena kanelilta tuoksuvasta maasta veljensä perässä töihin tullut sympaattisenoloinen Randi. Tasaisen tylsän etenemisen katkaisivat väliin inho kun vuorossa olivat omaa oikeuskäsitystä rikkovat tapahtumat. Itse kirjan loppu oli sekavahko, ja teoksesta jäi pinnallinen ja sekava kuva. Lopun epilogissa kerrotaan suht mielenkiintoisesti prostituutiosta kautta aikojen, mutta epilogi ei toimi itse romaanin kanssa ja latistaa loput lukukokemuksesta.


Nopealukuinen romaani joka voi aiheuttaa väliin pahaa oloa. Vaikutus voi vaihdella iän ja lapsien mukaan, Booksya  kirja ravisteli kovasti ja sai huolestumaan omista tyttäristä, Tiina Lehtinevaan  taas piti kirjaa mukiinmenevänä mutta jäi kaipaamaan syvyyttä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti