Elizabethia oli kahdeksantoista vuoden ajan kasvatettu äitinsä arvokkaimmaksiomaisuudeksi, ja hän oli oppinut muiden taitojensa ohessa tulkitsemaan täydellisesti tämän äänensävyjä. Tämänkertainen merkitsi sitä, että Elizabethin olisi palattava tanssisaliin ja tanssittava välittömästi äitinsä valitseman partnerin kanssa, joka olisi luultavasti ihailtuun mutta ehkä myös hieman sisäsiittoiseen sukuun kuuluva nuorukainen.Huumaa on kevyt, romanttinen ja viehättävä romaani ajasta jolloin käytöstavat olivat tiukan muodolliset, rikkaiden neitojen hameenhelmoihin käytettiin metrikaupalla hienoimpia kankaita ja tavallinen kansa ihaili arvostettujen sukujen huvittelua sanomalehtien kautta.
Godbersen osaa viihdyttämisen taidon. Päähenkilöt Elizabeth ja Diana Holland ovat mielenkiintoisia hahmoja, juonenkäänteet viihdyttäviä ja tarina herättää monenlaisia tunteita. 1800-luvun viimeisinä vuosina rikkaus on valtaa, intohimo rikkoo rajoja ja kaikki juonittelevat parhaansa mukaan saadakseen haluamansa. Kirja tarjoaa juuri sitä mitä sen nimi ja kansikuvassa paistatteleva juonikas kaunotar lupaavat.
Kirja jättää hyvälle mielelle, ja tarjolla on jatkossakin kevennystä jos muu lukemisto alkaa käydä raskaaksi. Godbersen on kirjoittanut Huumalle kolme samaan maailmaan sijoittuvaa jatko-osaa.
Osaa romanttisista kirjoista on vaivannut kääntäjän töksähtelevä suomennos (karmivana esimerkkinä Nora Robertsin fantasiatrilogia jossa karskit soturit syövät aamiaiseksi maittavia kakkusia), mutta Huumassa suomentaja on paneutunut työhönsä saaden kielen soljumaan mielestäni vaivattomasti.
Karisto: Huumaa.
- Naamiaistanssiaiset.
- Komean tallipojan.
Anna Godbersen: Huumaa. Karisto. 2010. 472 sivua.
Alkuteos: The Luxe. 2007.Suomennos: Katja Ruunaniemi.
Kiitos linkityksestä! Minulla on ollut jo pitkän aikaa himo lukea sarjan muutkin osat, mutta enpä ole tietenkään vielä ehtinyt. Nyt pikku hiljaa alkaisi tehdä mieli jotain kevyempää kirjallisuutta, joten ehkä pian :--)
VastaaPoistaGodberseniltähän on vastikään julkaistu uusi kirja, Jazztyttö peilaa (miten outo nimi), joka aloittaa uuden kirjasarjan. Se kiinnostaisi myös kovasti!
Hei Laura, ja kiitos blogini toisesta kommentista! Sama tunne täällä, muutkin osat tekisi mieli lukea mutta jotenkin tulee aina tartuttua muihin kirjoihin.. Viimeistään siinä vaiheessa Godbersen tarttuu käteeni kun tarvitsen tasapainotusta raskaamman kirjan jälkeen.
VastaaPoistaItse pidin kirjasta, vaikka kallistunkin Lauran ja Mandin kantaan siinä, että kirja on hieman hömppälukemista. Mutta lukeminen kannatti silti! Luin pian sen jälkeen jopa toisenkin osan ja kolmas olisi tarkoitus lukea pian. :)
VastaaPoista