Uuden, julkisen kirjaharrastukseni kunniaksi teen uudelle vuodelle kirja-aiheisen lupauksen. Itseasiassa, jotta lupauksessa olisi haastetta, lupaukseni tulee olemaan kolmevaiheinen: Ainoa lukemani runokirja on lukioaikainen Eino Leinon Helkavirsiä I. Runous on minulta ohimennyt kirjallisuuden muoto. Yhdestä runokirjasta ei voi muodostaa kuvaa koko kentästä. Siispä, lupauksen ensimmäinen kolmannes kuuluu näin:
Lupaan vuonna 2012 lukea neljä runokirjaa.
Suositelkaa siis minulle runoilijoita, runokirjoja tai vinkatkaa mistä löytäisin itselleni runollista sivistystä!
Kristina Carlson kirjoitti 25.11.2011 Suomen Kuvalehden (SK 47) kolumnissaan viehättävän kolumnin ohuista kirjoista. Niistä teoksista, jotka jäävät huomaamatta kookkaampien ja nimekkäämpien vierustoveriensa puristuksissa. Lähden etsimään tällaisia kirjoja lähikirjastostani, ja toisen kolmanneksen julistan täyttää siten että
Lupaan vuonna 2012 etsiä, löytää ja lukea neljä "ohutta" kirjaa.
Lupaukseni viimeinen kolmannes kumpuaa suoraan omasta kiinnostuksesta. Novellikokoelmat. Pidän lyhyistä, voimakkaista tarinoista. Lukiossa ollessani luin yhden novellin, jossa ei ollut lainkaan välimerkkejä, ja muistan vieläkin sen herättämän hämmennyksen ja riemastuksen tunteen. Näinkin voi kirjoittaa, tätäkin voi lukea. Pidän novelleista, mutta en ole muistanut lukea niitä vuosiin. Siispä, korjatakseni tämän asian
Lupaan vuonna 2012 lukea neljä novellikokoelmaa.
Kohti uusia kadotettuja kirjanmerkkejä ja tuhansien sanojen tarinoita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti